Faskia, eli sidekudoskalvo tai lihaskalvo, on kudosverkko, joka ympäröi elimistömme lihaksia, kudoksia, luita ja sisäelimiä. Laajimmillaan faskia tarkoittaa koko kehon ympäröivää sidekudosverkkoa, johon voi luetella kuuluvaksi lihasten ja kudosten lisäksi, muun muassa jänteet ja nivelsiteet. Faskiakerroksia on useampia ja ne pystytään jakamaan karkeasti kolmeen eri tyyppiin. Kaikilla tyypeillä on omat ominaisuutensa sekä anatomisesti, että biomekaanisesti ja myös erilainen yhteys ympäröiviin rakenteisiin.
- Pinnallinen faskia. Ihonalainen kalvo, jonka ansiosta iho liukuu lihasten päällä.
- Syvä faskia. Sijaitsee lihasten pinnalla ja on yhteydessä jänteisiin, nilvesiteisiin sekä luukalvoon.
- Viskeraalinen faskia. Ympäröi ja samalla kannattelee sisäelimiä.
Faskia muodostuu sidekudosrakenteeksi erilaisista soluista sekä säikeistä (esimerkiksi kollageeni, elastiini ja solun ulkoinen väliaine). Sidekudosrakenteita on joka puolella kehoamme ja se yhdistää kehon rakenteita toisiinsa verkon lailla. Faskiaverkko peittää kaikkia lihaksia, lihassolukimppuja ja lihassoluja. Nämä sidekudosrakenteet ja -ketjut kattavat myös esimerkiksi hermot sekä verisuonet. Faskia on paksuinta luiden, nivelten ja rustojen läheisyydessä. Faskia siis vaikuttaa toiminnassamme aivan kaikkeen ja on käsitteenä erittäin monialainen.
Faskian toiminta
Faskian tehtävänä on pitää kehoa kasassa ja tuottaa voimaa haluttuun suuntaan. Faskiat muodostavat kehossa erilaisia toiminnallisia sidekudosketjuja, joista osa kiertää kehoa spiraalimaisesti, vinottain kehon toiselta puolelta toiselle, koko kehon ympäri, kun taas toiset linjat jäljittelevät enemmän lihasten kulkusuuntia. Verkkomainen rakenne mahdollistaa samalla monipuolisen ja joustavan liikkeen. Faskian laaja-alaisuuden takia rajoittunut liike sidekudosketjun jossain osassa, saattaa vaikuttaa koko verkkoon, aiheuttaen erilaisia jännitystiloja monissa rakenteissa.
Faskiassa on tiheää hermoverkkoa, jonka takia se aistii helposti kivun ja kireyden tuntemuksia. Pinnallisen faskian tehtävänä on ottaa vastaan ulkoisia ärsykkeitä ja samalla se toimii vaimentimena sekä helpottaa ihon liukumista syvän faskian päällä. Syvän faskian aistimukset ovat pinnallista faskiaa voimakkaammat, muun muassa kivun suhteen. Syvä faskia puolestaan auttaa aistimuksillaan tehokkaasti liikkeiden koordinoimisessa. Ja vaikka faskia mukautuu lihasten venymiseen, se ei pysty välittämään voimaa, kuten esimerkiksi jänteet.
Liikkuessamme, faskioiden eri kerrokset liukuvat toistensa lomitse. Faskioiden liukuminen saattaa estyä muun muassa arpikudoksen, asentovirheen tai vähäisen nestemäärän takia, joka aiheuttaa faskian lyhenemistä sekä jäykistymistä. Kipu ja kireyden tunne korostuvat, jos faskia pääsee kuivumaan. Jäykistyessään faskia paksuuntuu ja kovenee, joka aiheuttaa liikerajoituksia ja voiman tuoton heikkenemistä. Liikerajoitukset voivat ilmetä sitä kautta kipuna, esimerkiksi venytellessä.
Faskiat liukuvat toisiaan vasten hyaluronihapon välityksellä, jota on faskioiden, lihasten ja kollageenikerrosten välissä.
Faskiakäsittely
Faskian käsittelytapoja on useita, esimerkkinä faskiamanipulaatio menetelmä, Graston -tekniikka (suoritetaan raudoilla) ja erilaiset hieronta- sekä venytystekniikat. Käsittelyillä pyritään saamaan aikaan lämpöä, jolloin hyaluronihappo imee itseensä lisää nestettä, joka auttaa sen toimintaa ja lisää faskioiden liukumista. Kosteutus poistaa jännitystiloja sidekudoksessa ja samalla korjaa niin sanotun verkoston kautta mahdollisia liikerajoitteita.
Käsittelyn johdosta sidekudoksien hyaluronihappo sitoo itseensä nestettä ja liukumisominaisuus palautuu. Tätä kautta lihasten sekä nivelten liikkuvuuteen ja voimantuottoon voidaan vaikuttaa.
Ohessa video faskiakäsittelystä allekirjoittaneen etureisiin, hoidon toteuttaa Urheilufysioterapeutti Peetu Lehmus:
Lue lisää ihmiskehon anatomiasta ja lihaksista: Lihaskartta.