Lepopäivät | Keho ja mieli tarvitsevat lepoa


Liikkuminen tunnetusti nostaa mielialaa ja lievittää stressiä sekä ahdistusta. Monelle liikunta on arjen henkireikä, mikä tuo iloa ja auttaa jaksamaan. Kun innostus liikkumiseen vie mukanaan, kunto alkaa kasvamaan ja kroppa muuttumaan, moni lisää tehoja treeneihin. Liikunnan tuomaan hyvään oloon voi jäädä koukkuun, jolloin treenaaminen saattaa lähteä käsistä. Tämä ei enää kehitä kuntoa ja tuo positiivisia muutoksia elämään, vaan vaikutus on päinvastainen. Lepopäivät ja niiden tärkeys jää usein treenaamisen varjoon, mutta ilman kunnon lepoa ei tuloksia tule toivottuun tahtiin. Kun puhutaan lepopäivistä, huomio kiinnittyy yleensä niiden tärkeyteen fyysisen suorituskyvyn ja palautumisen kannalta. Riittävä lepo ei ole tärkeää ainoastaan keholle, vaan myös mieli kaipaa lepoa liikunnasta.

Liiallisen liikunnan varjopuolet

Jos tasapaino treenin ja levon välillä ei ole kunnossa, voi liiallinen liikkuminen aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Fyysisiin oireisiin kuuluu muun muassa väsymys, leposykkeen nousu, hormonaaliset häiriöt ja vastustuskyvyn heikkeneminen. Treenissä eivät rasitu ainoastaan lihakset, vaan myös hermosto, joka vaatii palautumista. Mielialojen vaihtelu, ärtyneisyys ja motivaation puute ovat puolestaan yleisiä mielen oireita, jotka vaivaavat silloin, kun ei ole levännyt riittävästi. Jos aina väsyttää, treenaaminen ei huvita ja alkaa tuntua pakkopullalta, kannattaa tarkastella omaa liikkumista rehellisesti.

Liika treenaaminen saattaa aiheuttaa myös uniongelmia, kun kroppa käy ylikierroksilla. Kun unta ei kerry riittävästi tai se on huonolaatuista, väsymys kasautuu ja mieli synkkenee, mikä aiheuttaa helposti ikävän noidankehän. Unen tärkeyttä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta ei kannata aliarvioida. Vaikka tuntuisi, että pärjää 5-6 tunnin yöunilla, se ei tarkoita, että keho ja mieli toimisivat optimaalisesti. Monien tutkimusten mukaan aikuinen ihminen tarvitsee unta 7-9 tuntia yössä – tosin unentarve on yksilöllistä.

Pelkkä liikunnan määrä tai intensiteetti eivät ole ainoita tekijöitä, jotka vaikuttavat levon tarpeeseen. Moni ei ota huomioon liikunnan ohella muita elämän kuormittavia tekijöitä, kuten stressiä, uniongelmia tai vaativaa työtä, mitkä myös kuluttavat voimavaroja. Kaiken lisäksi nykypäivänä ihmismieli kuormittuu helpommin kuin koskaan aiemmin, sillä jatkuva informaatiotulva ja erilaisten näyttöjen ääressä vietetty aika rasittaa aivoja ja hermostoa.

Palautumisesta ei voi puhua mainitsematta ravintoa. Terveellinen ja monipuolinen ruoka sekä säännöllinen syöminen ovat tärkeässä asemassa niin palautumisen kuin kunnon ja kehon kehityksen kannalta. Ruokatottumukset vaikuttavat myös mielialaan. Terveellinen ruoka, säännöllinen ruokarytmi ja ruoasta nauttiminen lisäävät kehon ja mielen hyvinvointia. Treeni, lepo ja ravinto muodostavat perustan, jonka päälle kokonaisvaltainen hyvinvointi
rakentuu.

Lepopäivät ja niiden tarve riippuu siis myös elämää kuormittavista tekijöistä sekä tietenkin siitä, minkälaista liikuntaa harrastaa ja kuinka usein. Monet alan ammattilaiset pitävät nyrkkisääntönä, että kahden tiukan treenipäivän jälkeen lepopäivä on paikallaan. Kehoa paljon rasittaviksi, koviksi treeneiksi voidaan laskea muun muassa pitkät tai nopeatempoiset juoksulenkit, rankat salitreenit painavilla painoilla, korkeatehoiset intervalliharjoitukset ja intensiiviset ryhmäliikuntatunnit. Jos lepopäivän jälkeen kroppa tuntuu yhä kipeältä ja tukkoiselta, toinen lepopäivä tai kevyempi treeni on paikallaan rankan rääkin sijaan. Omaa kehoa voi, ja kannattaa, opetella kuuntelemaan.

Ideoita lepopäivästä nauttimiseen

Lepopäivät ovat sinua varten ja silloin kannattaa panostaa aktiviteetteihin, jotka edistävät sekä kehon että mielen palautumista. Kannattaa olla rehellinen itselleen siitä, onko lepopäivä oikeasti lepoa. Pitkä ja stressaava työpäivä tai koko päivän raskaissa pihatöissä rehkiminen ei ole lepoa, vaikka et silloin varsinaisesti urheilekaan. Lepopäivänä voi optimoida palautumisen panostamalla omaan hyvinvointiin.

  • Lepopäivän ei tarvitse tarkoittaa ainoastaan sohvalla makoilua ja Netflix-maratonia, vaan esimerkiksi kevyt kävelylenkki, rauhallinen joogatunti taivenyttely voivat auttaa palautumisessa ja rauhoittaa mieltä. Kehonhuolto saattaahelposti unohtua, ja lepopäivät ovat mitä parhain tilaisuus keskittyä pehmentämään lihasjumeja ja notkeuttamaan kroppaa.
  • Pelaaminen on hauskaa ajanvietettä lepopäivänä. Virtuaalinen peliturnauskavereiden kanssa tai oma pelihetki saa ajan kulumaan vauhdikkaasti. Tänä päivänä pelaaminen ei tarkoita ainoastaan lauta- tai korttipelejä, vaan valinnanvaraa löytyy myös tietokone- pelikonsoli-, verkko- ja mobiilipeleistä. Nettikasinot ovat nostaneet suosiotaan nopeasti viime vuosina, ja yhä useampi suomalainen suuntaa virtuaalisille kasinoille kokeilemaan onneaan kolikko- ja pöytäpelien parissa.
  • Meditaatio on mitä parhainta mielen huoltoa, jota kannattaa harrastaa muulloinkinkuin lepopäivinä. Meditaation terveyttä edistävistä vaikutuksista on lukuisia tutkimuksia. Jatkuvan kiireen ja suorittamisen keskellä meditointi rauhoittaa sekä mieltä että kehoa ja parantaa keskittymiskykyä. Erilaisia meditaatiotekniikoita on olemassa todella paljon, ja esimerkiksi YouTubesta ja mobiilisovelluksista löytyy paljon ilmaisia harjoituksia.
  • Saunominen ja kylmäaltistus, kuten pulahdus avantoon, ovat mahtavia lepopäivän piristäjiä, joilla on lukuisia terveysvaikutuksia. Saunominen rentouttaa sekä lihaksia että mieltä. Kylmäaltistus puolestaan rauhoittaa parasympaattista hermostoa. Koska kylmälle altistuminen on suurimmalle osalle meistä hyvin epämukavaa, se kasvattaa henkistä kanttia ja epämukavuuden sietämistä, mistä on hyötyä monilla elämänalueilla.

Luota kehon viesteihin

Jos kunto ei kohene eikä voima lisäänny ja olo on vetämätön, syynä ei välttämättä ole liian löysä treeni vaan levon puute. Lepopäiviä, ja joskus jopa lepoviikkoja, ei kannata pelätä, sillä ne ovat kehittymisen kannalta korvaamattomia. Etenkin rankat treenit yhdistettynä kiireiseen elämään vaativat veronsa. Sekä keho että mieli tarvitsevat lepoa palautumiseen ja suorituskyvyn pysymiseen optimaalisena. Tasapaino liikkumisen ja levon välillä pitää treenaamisen mielekkäänä, ja jokaisen liikkujan olisi hyvä opetella kuuntelemaan omaa kehoaan ja ymmärtämään sen viestejä.

5 2 votes
Article Rating

guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
0
Kerro mitä ajattelet.x
()
x