Meditaatio | Miksi ja Miten Aloitin?

0

Edellisessä kirjoituksessa mainitsin meditaation ja kirjoittaessani huomasin, että tästä aiheesta haluaisin kirjoittaa enemmän. Meditaatiota on käytetty iät ja ajat muun muassa tietoisuuden kehittämiseen itsensä tarkkailun kautta sekä rentoutumisen saavuttamiseksi. Meditoinnin hyödyistä on tehty valtava määrä tutkimuksia – eikä sen hyötyjä käy kiistäminen. Olen törmännyt meditointiin monissa podcasteissa sekä kirjoissa ja lopulta minun oli kokeiltava myös itse kyseistä harjoitetta, koska kaikki lähteet puhuivat vaikuttavasti sen puolesta.

Varmasti vahvin argumentti meditoinnin puolesta on kohdallani ollut se kuinka nykymaailmaa kuvataan kiireiseksi ja ihmiset pyrkivät jatkuvasti vain suoriutumaan enemmän sekä paremmin. Emme anna itsellemme tarpeeksi aikaa, sosiaalinen media ja kaikki elektroniset laitteet häiritsevät koko ajan keskittymistä, ellemme tietoisesti hakeudu tilanteeseen, jossa se ei ole mahdollista. Jatkuvat häiriöt ja ärsykkeet johtavat siihen, että ihmiset kokevat enemmän esimerkiksi stressiä, paineita, masennusta, epävarmuutta ja riittämättömyyden tunteita – vuorokaudessa ei ole tarpeeksi tunteja?

Maailma kehittyy nykyään sellaista vauhtia, että jos et itse ymmärrä välillä rauhoittaa tilannetta, se vie sinut varmasti mennessään. Lopputulos on harvoin hyvä.

Rauhaton mieli

Olen hankkiutunut eroon elektronisista laitteista, kuten televisiosta ja radiosta. Asettanut itselleni rajoja sosiaalisen median käyttöön liittyen ja yrittänyt monin tavoin rauhoittaa menoa. Koen olevani muutenkin huono keskittymään ja ympärillä olevat ärsykkeet eivät varmasti auta asiaa, päinvastoin. Päätin kokeilla jotain uutta.

Meditaatio tuntuu nousseen pinnalle ja lähes jokainen suorituskeskeinen ihminen (kuten itseni miellän), joiden podcasteja olen kuunnellut, kertoo harrastavansa meditaatiota tavalla tai toisella ja nämä rutiinit ovat päivittäisiä. He kertovat hyötyneensä meditoinnista paljon, joten mitä hävittävää minullakaan voisi olla? Halusin kokeilla meditointia.

Meditaatio

Tapoja ja keinoja on monia. Meditoida voi istuen, maaten, seisten, paikallaan tai jopa liikkeessä, jos oman mielen hallinta riittää siihen. Tutustuin asiaan ja helpoin asento aloittaa meditointi on istuen, jalat ristissä edessä ja kädet polvien päällä tai sylissä – hyvässä ryhdissä, katse eteenpäin, silmät suljettuina (vertaa lootusasento). Aloitin tästä asennosta.

Kirjoitin tavoitteen ylös joulukuussa: ”Meditoi 60 päivää putkeen (vähintään 10-20 minuuttia päivässä).” tällä hetkellä menossa on 40. päivä ja olen huomannut hyötyväni näistä harjoitteista. Ensimmäiset viikot kuuntelin Youtubesta erilaisia ohjattuja meditaatioita, jotka ajallisesti täyttivät tavoitteeni, lopetin vasta kun ääni loppui kuulumasta. Monista videoista sai hyviä ajatuksia esimerkiksi siitä, että mihin kannattaa keskittyä, millaisia mielikuvia pystyy käyttämään tai mantroja toistamaan. Myöhemmin jatkuvasti vaihtuva ihmisen ääni kuitenkin alkoi ”ärsyttämään”, koska en löytänyt sellaista henkilöä jota haluaisin kuunnella päivästä toiseen.

Siirryin sittemmin kuuntelemaan pelkästään rauhoittavaa piano ja viulu musiikkia, jossa ihmisten ääniä ei ole ollenkaan (tässä tämän hetkinen suosikkini: Beautiful Relaxing Music).  Pelkän musiikin avulla olen pystynyt rentoutumaan entistä nopeammin ja keskittymään siihen mihin haluankin.

Keskittyminen

Alussa meditaatio tuntui turhauttavalta. Yksinkertaisesti oli ensin tarkoitus ainoastaan olla paikallaan ja keskittyä hengitykseen. Nenän kautta pitkä sisäänhengitys ja suun kautta uloshengitys. Sisään- ja uloshengityksen välissä huomioidaan erityisesti sitä tilannetta, jossa hengitys vaihtuu toiseen. Niin yksinkertainen harjoite, ei mitään muuta. Keskity hengitykseen, ajattele hengitystä – sen jokaista vaihetta. Hengityksen ajatteleminen unohtui itseltäni heti ja ajatukset alkoivat laukkaamaan. Mutta siitä tässä onkin kysymys, harjoitetaan tietoisuutta tähän hetkeen. Jos ajatus karkaa, palataan vain takaisin ajattelemaan hengitystä, ajatus pitää saada kiinni.

”Monkey Mind”, jossa apinat hakkaavat kattilan kansia pääni sisällä yhteen esiintyi ajatuksissani turhan usein. Se turhautti, mutta kehityin nopeasti. Tein harjoitteita päivittäin vaikka tuntui hyvin vaikealta istua paikoillaan 10-20 minuuttia ”tekemättä mitään”. Istuin liikahtamatta, silmät kiinni, hyvässä ryhdissä, joka aamu. 

Välillä rauhoittumiseen ja ajatuksien kiinni saamiseen riittää 30 sekuntia, joskus menee useampi minuutti. Ei sillä ole kuitenkaan mitään väliä, koska jokainen päivä on erilainen ja olen kehittynyt tässä lyhyessä ajassa valtavasti. Suurin asia on, että itseään ei kannata tuomita, jos rauhoittuminen ja keskittyminen eivät onnistu – on vain jatkettava siitä mihin jäi. Meditaatio ei ole suorittamista, on tarkoitus keskittyä itseensä ja siihen hetkeen. Ei esimerkiksi tuleviin työkuvioihin, ei siihen mitä aamupalaa aikoo meditaation jälkeen syödä, mitä äiti haluaa syntymäpäivälahjaksi tai mihinkään muuhunkaan tällä hetkellä ”epäolennaiseen”. Ajatukset saattavat lähteä sellaisille raiteille, mutta niistä on pyrittävä saamaan nopeasti kiinni ja palaamaan tähän hetkeen. 

Se ei ole alussa helppoa, mutta se on sen arvoista.

Kehitys

Jo ensimmäisten meditaatio harjoitteiden jälkeen koin onnistumisen elämyksiä, koska pystyin istumaan vaatimattomat 10 minuuttia paikoillani. En viihdy tavallisesti ”tekemättömyydessä”. Meditaatio tuntui harvinaisen typerältä puuhalta, koska ajatus karkasi alussa sekunneissa. Uskoin kuitenkin kaikkeen mitä olin lukenut sekä kuullut ja halusin harjoittaa tätä taitoa.

Olen aikaisemminkin yrittänyt meditointia, siinä onnistumatta, koska en vain viitsinyt ylläpitää rutiinia päivittäin. Meditoimisessa kehittyminen on todella haastavaa (ainakin itselleni), jos sitä ei tee säännöllisesti. Kerran kuussa ei varmasti riitä siinä kehittymiseen, ei kerran viikossa, tuskin edes kolme kertaa viikossa riittää. Teen sitä päivittäin.

40 päivää yhtäjaksoisesti. Lyhyt aika, mutta kehitys on silti ollut valtava.

Laitan musiikin kuulokkeista soimaan. Istun alas pimeässä huoneessa jo tutuksi tulleeseen lootusasentoon ja suljen silmäni. Usein pystyn alle minuutissa sulkemaan kaiken ympäriltäni. Pystyn keskittymään hengitykseen paremmin. Erityisesti olen kehittynyt siinä, että pystyn palaamaan hengitykseen todella nopeasti, kun ajatus karkaa.

Olen huomannut tämän 40 päivän ajan sisällä aikana, että ”täydellisesti” rentoutuessani, en tunne omien sormien painetta sylissäni – ikään kuin unohdan ne täysin. Tiedostan niiden olemassa olon, mutta en tunne niitä, kun olen täysin liikkumatta. Se on todella ihmeellinen tuntemus ja toimii itselläni nyt eräänlaisena rentoutumisen mittarina.

Meditaatio

Hyödyt

Jatkuva rauhattomuuden ja riittämättömyyden tunne ovat vähentyneet selvästi. Pystyn keskittymään paremmin erilaisiin asioihin kuten lukemiseen ja ympäristön tarkastelemiseen metsässä kävelessäni. Onnellisuus ja positiivisuus elämää kohtaan ovat lisääntyneet entisestään. Osaan arvostaa enemmän kaikkea sitä mitä ympärilläni on. Kiitollisuus.

Kun päivittäin pysähtyy hetkeksi ja antaa itselleen omaa aikaa ilman ärsykkeitä – pyrkii tietoisesti ottamaan selvää siitä mitä syvällä sisällä tapahtuu, saattaa muutos olla melko järjetön. Hyvällä tavalla. En olisi koskaan uskonut ”meditoinnin” pystyvän antamaan näin paljon lyhyessä ajassa. Meditaatio on noussut yhdeksi suosikkihetkistäni vuorokaudessa, sen jälkeen on aina parempi olla, vaikka toisinaan ajatukset haluavat karkailla enemmän. It is what it is

Joskus meditaation aikana mieleen on noussut sellainen ajatus, joka on ollut pakko kirjoittaa saman tien ylös ettei se unohdu! Ikään kuin siinä hetkessä pystyisi ajattelemaan selkeämmin.

Jatkuvan yrittämisen, tekemisen ja suorittamisen vastapainoksi meditaatio on tuonut positiivista vaihtelua. Itseasiassa nämä asiat kulkevat täydellisesti käsi kädessä. Välillä on pakko pysähtyä rauhoittumaan, pystyäkseen taas suoriutumaan ja tekemään asioita täydellä sydämellä sekä kapasiteetilla. 

Pysähdy hetkeksi.

Päämääräni on tarjota konkreettisia keinoja sekä ajatuksia tavoitteiden ja unelmien saavuttamiseen! Sivustolla etsin jatkuvasti merkittäviä, unohtumattomia ja perspektiiviä tuovia tarinoita elämän erilaisista lähtökohdista. Haluan jakaa sisällön kautta työkaluja sekä ideoita, joita hyödyntämällä jokainen pystyy ottamaan seuraavan askeleen kohti tavoitteitaan. Tarinan suunta on valittava itse, mutta sitä kohti ei tarvitse kulkea yksin.

JÄTÄ VASTAUS

Pyydän, jätä kommenttisi!
Pyydän, anna nimesi tähän