Sauna on perinteinen rentoutumis- ja kylpytapa, jota on käytetty vuosisatojen ajan monissa osissa maailmaa. Saunominen on ollut erityisen suosittua ja perinteikästä pohjoisissa maissa, kylmine talvineen, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana saunomisen suosio on kasvanut ympäri maailmaa, erityisesti saunomiseen liittyvien terveushyötyjen takia.
Saunomisen historia
Saunomisen toimintamalli ei historian aikana ole juurikaan muuttunut, sauna edelleenkin lämmitetään yleisesti kiukaalla, uunilla, joka sisältää kiviä. Sauna on ns. kuivalämpöhuone, jota lämmitetään yleensä sähkö- tai puulämmitteisillä kiukailla, joiden lämpötila on tyypillisesti 80-100 celsiusastetta (176-212 Fahrenheit). Kiukaan päälle heitetään vettä ja kuumat kivet muodostavat vedestä vesihöyryä, joka tekee saunan ilmasta kostean. Saunaa käytetään tyypillisesti terveyden ylläpitämiseen sekä rentoutumiseen ja perinteisesti saunomista on käytetty puhdistus- ja parantamismuotona, ja sen käyttö on edelleen laajalti suosittua.
Saunan uskotaan syntyneen Suomesta yli 2000 vuotta sitten, vaikka sen tarkkaa alkuperää ei tunneta. Suomen varhaisimmat saunat ovat arviolta pronssikaudelta (1500-900 eaa.). Suomi on ”saunamaiden” edelläkävijä ja Suomesta löytyykin yli kolme miljoonaa saunaa. Suomalaiset ovat kehittäneet saunan uudelle tasolle, ja saunomiskulttuuri on yksi suosituimmista matkustamissyistä Suomeen. Saunatyyppejä on useita, kuten perinteinen savusauna, savuhormillinen sauna, sähkösauna, höyrysauna ja infrapunasauna. Myös eri kulttuureilla on historiallisesti omat saunamuotonsa, kuten esimerkiksi roomalainen sauna, Laconicum tai venäläinen sauna, Banja. Saunan historia on täynnä seikkailuja ja tarinoita.
Saunan terveyshyödyt
Saunan hyödyt ovat moninaiset ja saunomista on pitkään käytetty keinona rentoutua ja edistää fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Sauna on loistava tapa lievittää stressiä, rentouttaa lihaksia ja vähentää tiettyjen vaivojen oireita. Saunominen parantaa verenkiertoa ja kehittää sydän- ja verisuoniterveyttä, vähentää tulehdusta ja edistää myrkkyjen sekä toksiinien poistumista kehosta. Lämpö auttaa myös lievittämään oireita akuutissa ja kroonisissa sairauksissa. Saunominen myös parantamaan unen laatua sekä lisää vireystilaa ja energiaa. Saunominen auttaa myös parantamaan ihon kuntoa ja estää ennenaikaista ikääntymistä. Se auttaa ihon kosteutusta ja parantamaan ihon elastisuutta.
Lämpö auttaa myös parantamaan lihasten ja nivelten liikkuvuutta ja lisäämään lihaksen joustavuutta. Saunominen auttaa myös lisäämään luonnollista vastustuskykyä, mikä auttaa ehkäisemään sairauksia ja vahvistamaan immuunijärjestelmää. Se auttaa myös lievittämään ahdistuksen ja masennuksen oireita.
Saunominen on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tapoja rentoutua ja kehittää kokonaisvaltaista terveyttä. Se on joustava ja käytännöllinen tapa ottaa aikaa itselleen ja saada aikaan positiivisia muutoksia elämässä. Saunominen on tietenkin myös mukava tapa viettää aikaa kaverien, perheen tai ystävien kanssa.
Miten hyödyntää saunaa terveyshyötyjen saamiseksi
- Aloita lyhyellä saunasessiolla, kesto noin 5-15 minuuttia. Pidennä saunomisen kestoa vähitellen, kun totut kuumuuteen.
- Nesteytä. Muista juoda riittävästi vettä ennen ja jälkeen saunan, jotta nestetasapaino pysyy hyvänä.
- Valitse sopiva lämpötila. Mitä korkeampi lämpötila, sitä intensiivisempi saunaistunto on (huom. parhaiden hyötyjen saamiseksi saunomisen kuuluu olla jopa hieman epämiellyttävää).
- Hengitä syvään. Syvä hengitys voi auttaa sinua rentoutumaan.
- Rentoudu. Ota aikaa rentoutumiseen ja nauti saunakokemuksesta.
- Jäähdytä kehoa. Saunasessioiden välissä tai jälkeen voi käydä kylmässä suihkussa, hypätä kylmään järveen tai mennä suomalaisittain talvisin pyörimään lumihankeen.
Saunaprotokolla – Miten useasti kannattaa saunoa?
Huberman Lab Podcastin jaksossa #69 käsitellään kuuma-altistusta laajasti ja erityisesti sitä, miten usein saunaa kannattaa hyödyntää terveyshyötyjen saamiseksi. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskiä on tutkitusti onnistuttu vähentämään merkittävästi saunomisen avulla. Ohessa jaksossa esitettyjä ohjeita saunaprotokollaa varten:
Saunan lämpötila: 80 – 120 °C
Saunasession pituus: 5 – 20 min (aika riippuu omasta toleranssista ja saunan lämpötilasta)
Saunakertojen määrä: 2 – 3 x viikossa = 27 % matalampi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin
Saunakertojen määrä: 4 – 7 x viikossa = 50 %
(%-hyödyt verrattuna kerran viikossa saunomiseen).
Jaksossa mainitaan myös saunomisen hyödyistä kasvuhormonin tuotantoon, jonka tuontanto laskee merkittävästi 30-60 ikävuoden välillä. Saunaprotokolla kasvuhormonin tuotannon nostamiseen:
- päivä: 120 min saunomista vuorokaudessa = 16 x kasvuhormonin tuotanto
- päivä: 120 min = 10 x
- päivä: 120 min = 3-4 x
Tarkoittaen sitä, että jos satunnaisesti saunoo yhteensä 120 min vuorokaudessa, niin kasvuhormonin tuotanto kasvaa 16-kertaiseksi. Jos tekee saman saunaprotokollan toisena päivänä, on kasvu 10-kertainen ja kolmantena päivänä 3-4-kertainen. Eli elimistö tottuu saunomiseen, kuten esimerkiksi kylmään tai harjoitteluun, joten myöskään saunomista ei kannata tehdä liikaa, jotta siitä saa parhaat terveyshyödyt.
Lähteet
- https://saunas.org/the-history-of-saunas
- https://www.healthline.com/health/fitness-exercise/are-saunas-good-for-you
- https://bmcmedicine.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12916-018-1198-0
- https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7908414
- Huberman Lab Podcast #69 | The Science & Health Benefits of Deliberate Heat Exposure