Moikka! Olen Joni, Aloitameditaatio.fi perustaja. Aaron pyynnöstä olen kirjoittanut tämän artikkelin meditaatiosta.
Tässä kirjoituksessa yritän kattaa ylätasolla tärkeimmät meditaatioon liittyvät osa-alueet. Luettuasi ymmärrät jo paljon paremmin, että mitä meditaatio tarkoittaa, miksi sitä kannattaisi tehdä ja kuinka voit päästä siinä alkuun!
Lyhyesti itsestäni: Olen meditoinut säännöllisesti vuodesta 2017 ja aktiivisesti kokeillut eri suuntia sen kanssa. Samalla olen opiskellut aihepiiriä erittäin laaja-alaisesti. Meditaatiolla on ollut merkittäviä positiivisia ja mahdollistavia vaikutuksia elämääni. Tästä syystä yritän muuttaa ihmisten käsityksiä meditaatiosta jakamalla tietoa siitä käytännönläheisellä kielellä sekä tarjota hyvät keinot meditaation onnistuneeseen aloittamiseen.
Meditaatio pähkinänkuoressa
Meditaatio on laaja käsite ja sitä voi käsitellä monesta eri näkökulmasta. Itse näen meditoimisen mielenharjoitteluna. Meditaatio on tehokas keino harjoittaa tietynlaisia piirteitä ja taitoja, jotka auttavat arkielämässä ja parantavat omaa ja muiden elämänlaatua.
Meditaation avulla alat myös ymmärtämään ja tiedostamaan, miten mielesi ihan oikeasti toimii. Ymmärryksen ja kehittyneiden taitojen myötä pystyt yhä useammin toimimaan viisaammin ja hyödyllisemmin (=beneficially) elämäsi lukuisissa hetkissä. Meditaatio on työkalu arkielämää varten. Se auttaa niin monessa eri tilanteessa.
On hyvä ymmärtää, että eri meditaatiot harjoittavat eri asioita. Tässä lista piirteistä ja taidoista, joita meditaatiolla voidaan esimerkiksi harjoittaa: Läsnäolo, keskittyminen, tietoisuus omasta mielestä ja ympäristöstä, taidot omien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn, hyväksyntä, uteliaisuus, hyväntahtoisuus, (itse)myötätunto, kiitollisuus, anteeksianto. Meditaatio voi siis olla hyvin monipuolinen työkalu.
Meditaatio itsessään on hyvin neutraali asia ja voit tehdä siitä itsesi näköistä. Se voi esimerkiksi olla hyvin käytännönläheistä, jolloin se sopii hyvin omaan arkeen. Voit esimerkiksi tehdä sitä kotona tai missä tahansa muualla ihan normaalisti istuen. Pelkällä 10-20 minuutin säännöllisellä meditoinnilla voit saada aikaan perustavanlaatuisia muutoksia mieleesi ja sitä kautta elämääsi.
Mitä meditaatioharjoittelu käytännössä tarkoittaa
Meditaatioita on lukuisia erilaisia ja niin voidaan tehdä niin montaa asiaa. Osa meditaatioista on todella hyödyllisiä ja osa voi olla vähemmän hyödyllisiä. Itse suosittelen aloittamaan mindfulness-meditaatioista, joissa harjoittelemme mindfulness-taitoja. Syinä ovat: Niillä on vankka tieteellinen pohja, ne käyvät järkeen sekä niistä saa merkittäviä hyötyjä omaan arkielämään.
Hyvin usein eri meditaatiot kuitenkin jakavat nämä kolme komponenttia keskenänsä:
- Keskittyminen johonkin ”ankkuriin” – Ankkuri tarkoittaa jotain kohdetta, johon keskitymme. Esim. hengitys, äänet tai tietty tehtävä toimenpide. Erityisesti harjoittelun alussa mieli harhailee ihan minne sattuu. Ankkuri auttaa pysymään nykyhetkessä ja helpottaa mielen harhailun huomaamista.
- Mielen harhailu ja huomion palautus – Kun tulet tietoiseksi mielen harhailusta ja palautat huomion takaisin harjoitukseen, se on harjoituksen kannalta yksi tärkeimmistä hetkistä. Mielenharhailu ei ole siis epäonnistumista!
- Kokemuksen hyväksyntä -On erittäin tärkeää hyväksyä oma meditaatiokokemus ja yrittää olla OK sen kanssa, mitä ikinä tapahtuukin. Yleensä hyödytön vastustus on se, mikä tekee asiat pahemmiksi.
Jos et ole ennen meditoinut, niin löydät alta hengityksen laskeminen meditaation. Kyseessä perus mindfulness-meditaatio, millä moni ihminen lähtee harjoittelussa liikkeelle.
Muita hyviä vaihtoehto alkuun pääsemiseksi on kehonskannaus -meditaatio tai meditaatiot, joissa toistetaan jotain tiettyä sanaa mielessä ja keskitytään siihen (ns. mantra-meditaatiot). Sana voi olla mikä tahansa, mikä tuntuu itsestä hyvältä toistaa. Toistettava sana toimii meditaation ankkurina.
Esimerkki harjoitusjärjestyksestä ja kehityskaaresta
Myös meditoiminen itsessään on tietynlainen taito ja mielenharjoittelussa tapahtuu kehittymistä. Yleensä perusharjoituksia pitää tehdä tarpeeksi kauan, jotta pystyy tekemään haastavimpia harjoituksia.
Alla on yksi hyväksi havaittu harjoittelujärjestys. Seuraavaan harjoitukseen kannattaa siirtyä, kun alkaa tuntua siltä, että edellinen harjoitus on hyvin sisäistetty ja seuraava ei tunnu liian vaikealta. Etenemistahti on yksilöllistä, mutta yleensä puhutaan ainakin useista viikoista per harjoitus.
- Hengityksen laskeminen (ja/tai kehonskannaus) – Lasketaan hengityksiä. Laskeminen toimii vähän kuin ”apupyörinä” ja auttaa harjoittelun alussa.
- Hengityksen tunteminen – Keskitytään vain hengityksen tuntemukseen ja ollaan sen kanssa läsnä. Tutkitaan myös havaittuja tuntemuksia yksityiskohtaisemmin.
- Nimeämismeditaatio – Nimeäminen on mahtava työkalu. Harjoituksessa keskityt esimerkiksi hengitykseen ja alat nimeämään asioita, joihin mielesi on harhaillut. Tämä terävöittää tietoisuuttasi mielestäsi. Nimeäminen voi olla moniportainen, jolla voidaan lisätä harjoituksen vaikeusastetta asteittain.
- Oman mielen tietoisuus – Ankkuri jää nyt enemmän taka-alalle. Keskitymme vain olemaan tietoisia mielestämme ja tutkimme, miten ajatuksemme ja tunteemme ilmenevät kokemuksessamme.
- Tietoinen oleminen – Tiputamme täysin ankkurin pois sekä kaiken muun kontrollin. Olemme vain ja antaudumme kokemukselle. Olemme vain tietoisia siitä, mitä ikinä tapahtuukin.
- Muut taidot – Ensimmäiset viisi harjoitusta olivat mindfulness-meditaatiota. Kun mindfulness-taidot alkavat olla tarpeeksi hyvällä tasolla suosittelen harjoittamaan muita tärkeitä taitoja kuten: hyväntahtoisuus, myötätunto ja kiitollisuus. Näihin kaikkiin löytyy omat tehokkaat harjoitukset.
On tärkeä myös ymmärtää, että nämä harjoitukset eivät ole toisiaan parempia, vaan ne harjoittavat eri asioita. Esimerkiksi hengityksen keskittyminen ei koskaan menetä arvoansa. Näiden lisäksi on olemassa paljon ns. ”tukevia” harjoituksia. Esimerkiksi tunteiden käsittelyn oppimiseen on olemassa omat täsmäharjoituksensa.
Edellä mainitut harjoitukset on tarkoitus tehdä istuen. On myös mahdollista meditoida esimerkiksi kävellen. Tämä on itselleni yksi suosikkimuoto harjoitella sekä lisätä rikkautta omaan elämään.
Lisäksi suosittelen jossain vaiheessa meditoimaan itsenäisesti ilman mitään ohjausta. Tämä kehittää meditointitaitojasi erittäin paljon.
On myös hyvä ymmärtää, että meditaatioharjoittelua voi jatkaa vielä paljon pidemmälle, jos näin vain haluat. Kuitenkin jo nämä edellä mainitut harjoitukset riittävät ja ne tarjoavat loppuelämäksesi työkalupakin, jotka auttavat perustavanlaatuisesti elämässäsi.
Mitä harjoittelun aikana tapahtuu?
Käytännönläheisissä meditaatioissa ei ole mitään mystisyyttä, vaan niiden teho perustuu terveeseen järkeen ja tämänhetkiseen tieteen käsitykseen. Aivomme ovat nykytiedon valossa erittäin mukautuvainen elin. Ne mukautuvat ärsykkeiden ja kokemusten myötä. Esimerkiksi jos harjoittelemme systemaattisesti keskittymistä, niin keskittymiskykymme paranee. Ihan kuin jos harjoittelemme pianon soittoa, osaamme paremmin soittaa pianoa.
Aika lailla jokainen meditaatio harjoittaa läsnäoloamme nykyhetkessä. Kun esimerkiksi olemme läsnä hengityksemme kanssa, mielemme pystyy yhä paremmin pysymään nykyhetkessä, sen sijaan että olisi hallitsemattomasti miettimässä jotain menneisyyden tai tulevaisuuden asiaa. Lisäksi silloin kun keskitymme johonkin, meidän keskittymiskyky sekä huomion hallintamme kehittyvät.
Joka kerta kun tulemme tietoiseksi mielemme harhailusta, hyväksymme tapahtuneen ja palautamme huomion takaisin harjoitukseen, tämä harjoittaa lukuisia tärkeitä asioita:
- Tietoisuustaitoa – Sen sijaan, että olemme yhtä kuin ajatuksemme ja vähän kuin ”ajatusunessa”, tulemme tietoiseksi niistä. Tämä mahdollistaa tilan saamisen niihin ja täysin uudenlaisen suhtautumisen ajatuksiimme.
- Oman mielen ymmärrys – Tulemme yhä enemmän tietoiseksi siitä, mitä mieli ihan tarkalleen ottaen tekee ja ajattelee. Ennen meditoimista emme tiedosta siitä kuin pienen osan.
- Hyväksyntä – Mielen harhailu tai muut häiriöt on pakko hyväksyä. Emme voi lopulta estää niitä. Se, että voimme yhä paremmin hyväksyä kokemuksemme sekä oman mielemme, on yksiä tärkeimpiä elementtejä oman mielen taidokkaassa käsittelyssä.
- Hallinta takaisin itsellemme – Kun palautamme huomiomme takaisin hengitykseen, vaikka ajattelisimme kuinka houkuttelevia tai tärkeiltä tuntuvia asioita, tämä vähentää ajatuksiemme pakottavaa valtaa ja painoarvoa. Ajatuksien rooli muuttuu hallitsijasta enemmän työkaluiksi. Tämä on erittäin hyödyllinen asia.
- Ymmärryksen kasvaminen: Mielemme on itsenäinen automaattinen prosessi tai kämppäkaveri – Ajan myötä koet yhä selvemmin, että ajatteleva ja tunteva mielesi tekee itsenäisesti mitä lystää ja sinulla on lopulta erittäin vähän siihen määräysvaltaa tai tietoa, mitä se tekee seuraavaksi. Menen myöhemmin siihen, miksi tämä suhtautumisen muutos on niin tärkeää.
Kun olet meditoinut pidemmän aikaan, huomiosi harhailee vähemmän ja tulet yhä enemmän tietoiseksi siitä, kun se meinaa lähteä harhailemaan. Lisäksi pystyt yhä paremmin pysymään tietoisena nykyhetkessä, vaikka ajattelisitkin samalla. Eli et unohda harjoitusta ja nykyhetkeä ja voit samalla havaita kuinka ajattelusi tapahtuu ihan itsestään.
Meditoiminen on kuin mielenharjoittelua ”harjoitusalueella”. Kaikkia näitä taitoja voidaan käyttää hyödyksi arkielämässä. Mehän meditoimme arkielämäämme varten.
Miksi meditoida
Kokemusperäinen ja tieteellinen todiste
Meditaation kokemusperäinen todiste on vahva. Ensinnäkin meditaatiota on jo tehty tuhansia vuosia, ja sukupolvi toisensa jälkeen on havainnut sen erittäin hyödylliseksi asiaksi.
Toiseksi meditaation suosio on tällä hetkellä erittäin suurta, vaikka Suomessa se onkin vielä harvinaisempaa. Joidenkin arvioiden mukaan jo noin 200 – 500 miljoonaa ihmistä meditoi säännöllisesti.
Kolmanneksi myös huippuyritykset nykyään tukevat vahvasti henkilöstön meditointia. Edellä mainitut asiat eivät todennäköisesti olisi totta, jos meditaatio ei toimisi.
Lisäksi viime vuosina myös länsimainen tiede on alkanut toden teolla tutkia meditaatiota ja moni meditaation hyödyistä alkaa olla vahvasti todistettu.
On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että meditaation tutkimuksessa on ongelmia ja haasteita. Monet tutkimuksista eivät ole olleet tarpeeksi laadukkaita ja tiede kamppailee kovasti sen ongelman kanssa, että miten todistaa ihmisen subjektiivista kokemusta tieteellisin menetelmin luotettavasti. Laadukkaan tieteen tekeminen siis ottaa aikansa. Mutta se on tässä vaiheessa varmaa, että länsimainen tiede on jo nyt erittäinkin vakuuttunut meditaatiosta ja ei pidä sitä enää ollenkaan huuhaana.
Tässä muutama esimerkki hyödyistä, jotka on todistettu jo vahvasti:
- Auttaa stressiin ja ahdistukseen – Alentaa stressireaktioita ja nopeuttaa stressistä palautumista. Lisäksi erittäin paljon meditoineet pystyivät olemaan tyyniä aika lailla minkä tahansa stressiä aiheuttavan kokemuksen aikana
- Parantaa keskittymistä, huomiokykyä (=tarkkaavaisuus), työmuistia ja vähentää mielenharhailua – Mindfulness-meditaatiot mm. antaa meille itsellemme hallintaa, että olemmeko täysin läsnä jossain hetkessä vai annammeko mielen harhailla
- Parantaa herkkyyttä ulkoisille ja sisäisille aistimuksille – Voimme havaita enemmän aisteistamme ja kokemuksestamme
- Kehittää hyväntahtoisuutta, myötätuntoa ja empatiakykyä – Näitäkin asioita voi tehokkaasti harjoittaa. Näistä hyötyvät muut sekä itse.
Hyvä kirja tieteen todistetuista hyödyistä on *Daniel Goleman, Richard J. Davidson – Alternative Traits: Science Reveals How Meditation Changes Your Mind, Brain, and Body Altered Traits. Suosittelen tutustumaan.
Tiede on vielä tämän asian suhteen aika nuori, joten avaan seuraavaksi omasta kokemuksestani muutaman tärkeimmän syyn miksi meditoida.
Täysin uudenlainen suhtautuminen mieleesi ja psykologinen vapaus toimia uudella tavalla
Meditaatio tuo nerokkaasti esille sen, kuinka suurimman osan elämästämme elämme ns. ”mielen autopilotilla”. Elämme tilanteesta toiseen mielen opituilla tavoilla reagoiden ja ajatellen. Itse elin ennen meditaatiota tämän automaattisen toiminnan mukana käytännössä koko ajan.
Kun meditoit pidemmän aikaa, alat suhtautumaan tulkintoihisi, ajatuksiisi ja tunteisiisi ihan uudella tavalla. Sen sijaan, että toimisit täysin automaattisesti niiden mukaan, voit tarvittaessa haastaa niiden hyödyllisyyttä yhä useammin ja yhä useammassa tilanteessa.
Harjoittelun myötä voit alkaa toimimaan elämäsi tilanteissa täysin uudella tavalla. Saat siis ns. psykologista vapautta oman mielen opituista tavoista ajatella, tuntea ja toimia.
Tämä on hyvä asia, koska oma mieli usein ei toimi meille tai muille hyödyllisellä tavalla. Mielen automaattinen toiminta perustuu geeneihimme sekä menneisyyden kokemuksiimme. Moni evoluution kautta tullut asia ei palvele meitä enää hyvin nykymaailmassa sekä jokaisella meillä on lukuisia lapsuudesta sekä nuoruudesta opittuja ei-hyödyllisiä ja rajoittavia asioita.
Meillä on elämässä lukemattomia tilanteita, joissa kannattaisi toimia toisella tavalla, kuin mieli on oppinut toimimaan. Muutama esimerkki omasta elämästäni:
- Jonotus – Ennen mielenharjoittelua jonottelu sai minut älyttömän levottomaksi ja aloin helposti stressaamaan tai ärsyyntymään. Toiminnassa ei ollut mitään järkeä. Nykyään jonottelulla ei ole vaikutusta hyvinvointiini.
- Kuuntelu – Ennen en pystynyt usein kuuntelemaan toista kuin joku 10-20 s ennen kuin aloin joko ajattelemaan tai muuten härväämään muita juttuja.Kuuntelu vaihtui kuulemiseksi. Tähän olen saanut suurta parannusta.
- Vaikea keskustelu tai riita parisuhteessa – Mieleni opittu tapa toimia oli ennen puolustautua voimakkaasti tai sulkea itsensä pois tilanteesta. Nykyään en anna näiden reaktioiden määrätä toimintaani ja voin toimia paljon rakentavammin tilanteessa.
Kun pystyt tietoisesti yhä useammin toimimaan uudella tavalla, niin jossain vaiheessa myös mielesi alkaa toimimaan näin automaattisesti. Tällöin hyödytön toimintamalli jää historiaan. Meditaatio ja erityisesti mindfulness-meditaatio mahdollistaa sen, että voit yhä paremmin itse valita elämäsi suunnan sen sijaan, että sen määrittäisi menneisyytesi.
Lisäksi iso osa elämämme murheesta on oman mielen tuottamaa. Se on niin sanottua psykologista murhetta. Meditaation avulla voit oppia taidot käsitellä ja vähentää psykologista murhettasi. Esimerkiksi jos autoosi tulee vika, niin kaikki ensireaktion jälkeiset hetket, kun vatvot asiaa ja toivot että niin ei olisi käynyt, on mielen tuottamaa psykologista murhetta, jota ei olisi pakko kokea.
Mielen automaattisen toiminnan muutokset
Meditaatio myös kehittää systemaattisesti mielemme automaattista toimintaa tiettyyn suuntaan. Pystyt esimerkiksi sen avulla olemaan luontaisestikin yhä enemmän läsnä eri tilanteissa. Tämähän on nykymaailmassa aika vaikeaa, koska mielemme on oppinut koko ajan tekemään jotain. Joko ajattelemaan tai härväämään jotain. Tai esimerkiksi käyttämään kännykkää. Koska nykymaailmaa on vaikea muuttaa, niin meidän kannattaa keskittyä itseemme. Meditaatio on parasta vastalääkettä nykymaailman menoon. Siinä opettelemme tekemään vähemmän ja oppia olemaan vain läsnä nykyhetkessä.
Lisäksi kun harjoittelet mitä tahansa muutakin piirrettä tarpeeksi pitkään, sillä on vaikutusta automaattiseen toimintaasi. Muistan kun itse harjoittelin hyväntahtoisuutta muutamia viikkoja. Sen jälkeen tuli oltua elämässä ihan luontaisestikin paljon hyväntahtoisempi ihan tuntemattomiakin kohtaan. Tällä oli huomattava positiivinen vaikutus niin omaan oloon kuin ympäröiviin ihmisiin.
Tärkeä ymmärtää, että käytännönläheisessä mielenharjoittelussa ei puhuta jostain epärealistisesta ”täydellisyydestä”. Harjoittelun jälkeenkin yhä pysymme ihmisinä ja ihmisyyden piirteet ovat koko kirjossaan läsnä. Pääviestini on, että ero vanhaan voi olla merkittävän suuri. Esimerkiksi mielenharjoittelun myötä oma päivittäinen on kokemukseni merkittävällä tavalla huomattavasti parempaa ja kevyempää.
Sananen kokonaisvaltaisesta mielenharjoittelusta
Meditaatio on tärkein komponentti mielenharjoittelussa. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että mielenharjoittelu on paljon muutakin, kun sitä tehdään kokonaisvaltaisesti.
Kokonaisvaltainen mielenharjoittelu lyhyesti tarkoittaa näitä asioita:
- Meditoit tarpeeksi laaja-alaisesti – Mindfulness-meditaatioiden lisäksi on tärkeä harjoitella jossain vaiheessa myös muita piirteitä ja kykyjä. On todettu tietyissä tutkimuksissa, että liian yksipuolinen harjoittelusta voi aiheuttaa esimerkiksi haitallisen itsekeskeisyyden lisäämistä.
- Arkiharjoittelu – Arkiharjoittelu tekee ison eron, miten alat saamaan etuja arkeesi. Se esimerkiksi tarkoittaa, että yrität olla arjen keskellä lukuisia kertoja päivässä tietoinen nykyhetkestäsi ja mielestäsi. Tai arjen tilanteissa yrität parhaasi mukaan käsitellä ajatuksiasi ja tunteitasi. Parasta arkiharjoittelussa on se, että se ei vielä ollenkaan aikaa päivästäsi, vaan voit tehdä sitä täysin normielämän ohessa.
- Hyödyllisen ja viisaan tiedon oppiminen – On tärkeä oppia selkeät ohjeet, kuinka soveltaa meditaatiossa opittuja taitoja arkielämääsi. Emme oikein pysty ajattelemaan tai toimimaan sellaisella tavalla, jota emme ole jostain jotenkin oppinut. Meditaatio ei taianomaisesti tuo tyhjästä tämän kaltaista tietoa. Mm. Aaron sivusto ja podcast on täynnä hyödyllistä tämän kaltaista tietoa.
Kokonaisvaltaisella mielenharjoittelulla saat meditaatiosta vielä enemmän hyötyjäsi elämääsi. Itselleni kokonaisvaltaisuus teki suuren merkityksen ja sen takia viestinnässäni sekä kurssillani painotan tätä asiaa suuresti.
Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon meditaatiota aloittaessa
On hyvä ymmärtää, että meditaation aloittaminen on useimmille meistä vaikeaa. Olet ehkäpä jo joskus kokeillutkin aloittamista, mutta se jäi kesken syystä tai toisesta?
Nykyelämässä piisaa kiirettä ja vapaa-ajalle löytyy paljon muutakin tekemistä tai katseltavaa. Uuden tavan aloittaminen on yleisestikin vaikeaa ja meditaatio lisää siihen omat mausteensa. Ajan ottaminen pysähtymiseen ja tekemisen vähentämiseen on usein vastoin, miten mieli on ehdollistunut toimimaan. Se vaan tuntuu niin väärältä tai turhalta.
Tässä on muutama vinkki, jotka suosittelen ottamaan huomioon meditaatiota aloittaessa:
- Opiskele uuden tavan muodostamisen perusperiaatteet ja muodosta meditaatiotavan aloittamisesta suunnitelma – Meditaation tekeminen ei tällöin perustu motivaatioon, johon ei voi oikein luottaa. Hyviä kirjoja opiskella aihetta ovat *James Clear – Atomic Habits: An Easy & Proven Way to Build Good Habits & Break Bad Ones tai *BJ Fogg – Tiny Habits: The Small Changes That Change Everything
- Löydä alkuun itsellesi oikeanlaiset meditaatiot – Jos haluat aloittaa ohjatuilla meditaatiolla, etsi sellaiset, joista pidät ja jotka tuntuvat omalta jutulta. Mikään ei tapa varmemmin alun innostusta, jos ohjaajan ääni tai tyyli ärsyttää.
- Aloita pienesti – Sitoudu vähintään tekemään vaikka 1-5 minuuttia päivässä. Ja jos haluat tehdä pidempään niin hienoa! Alussa siis keskity uuden tavan rakentamiseen. Ajan myötä meditaatiotapa luontaisesti kasvaa esimerkiksi sinne 10-20 minuuttiin.
- Opiskele aihetta – Oletko huomannut, mitä enemmän tiedät jostain aiheesta, sitä mielenkiintoisemmaksi se yleensä käy? Tämä erityisesti pätee meditaatioon. Tämä on paras keino ylläpitää motivaatiota harjoitteluun.
- Pyri suhtautumaan meditaatioon siten, että se on asia, jota saa ja haluaa tehdä, eikä asia, jota täytyy tehdä – Me emme tee pitkään sellaista asiaa, jota emme halua tehdä. Yritä siis tietoisesti alkaa suhtautumaan meditaatioon siten, että kyseessä on hyvä asia, jota oikeasti haluaa tehdä. Tässä muutama vinkki:
- Meditaatio voi olla yksiä päivän parhaimmista hetkistä. Saat olla omassa rauhassa ja elämä on yksinkertaista. Voit silloin unohtaa kaikki muut asiat.
- Kiinnitä huomioita miten hyvä olo siitä usein tulee.
- Muistuta, että jokainen meditaatio on kuin pieni sijoitus omaan itseensä ja muihin. Kuukausien ja vuosien myötä positiiviset vaikutukset ovat merkittäviä.
- Tarkoituksella joka harjoituksen lopussa juhlista tai kiitä itseäsi aidosti. Tarkoitus on luoda hyvän olon tunne. Tämä uudelleen johdottaa aivoja ja jossain vaiheessa haluat luontaisesti yhä enemmän meditoida.
Miten voit aloittaa meditaation
Jos meditaation aloittaminen kiinnostaa, niin tähän on useita erilaisia laadukkaita vaihtoehtoja. Mainitsen tässä muutaman, jolla voit päästä helposti heti alkuun. Suurin osa on näistä englanniksi ihan siitä syystä, että itse olen aina englanniksi näistä oppinut ja eniten siitä omaa kokemusta.
Harjoittelun aloittaminen (Ohjattu harjoittelu)
- Kännykkäsovellukset:
- Videokurssit
- Aloitameditaatio.fi videokurssi – Kurssi sisältää meditaatiot kokonaisvaltaiseen harjoitteluun ja saat hyödyllisen työkalupakin loppuelämäsi ajaksi. Nämä ovat olleet itselleni ne oleellisimmat harjoitukset. Kurssi pitää myös sisällään arkiharjoittelun + harjoittelua tukevan tiedon.
Aihepiirin opiskelu (harjoituksien lisäksi myös tärkeää tietoa):
- Kirjallisuus – Hyviä ensimmäisiä kirjoja ovat:
- *Dan Harris – 10% Happier: How I tamed the Voice in My Head, Reduced Stress Without Losing My Edge, and Found Self-Help That Actually Works – Hauska kirja täynnä hyvää tietoa ja hyviä harjoituksia
- *Andy Puddicombe – The Headspace Guide to Meditation and Mindfulness – Hyvä perusopas meditaatioon ja mindfulnessiin
- Ten Percent Happier Podcast – Erittäin paljon hyvää sisältöä ja huippuvieraita liittyen aihepiiriin. Riittää kuunneltavaa.
- Healthy Minds Program – Huippututkijoiden tekemä tiedelähtöinen meditaatiosovellus, jossa harjoitusten lisäksi paljon myös tärkeää tietoa.
- Aloitameditaatio.fi sivusto ja kanavat – Kerron meditaatiosta ja mindfulnessista käytännönläheisesti ja selkokielellä uutiskirjeessä, blogissa, YouTube-kanavalla sekä videokurssilla.
Loppusanat
Meditoiminen on hyvin samanlaista kuin sijoittamisen korkoa korolle -ilmiö.
Säännöllisen meditaation tekemät pienet muutokset kertautuvat merkittäviksi elämänlaatua, hyvinvointia ja onnellisuutta parantaviksi asioiksi sinun ja läheistesi elämässä.
Lisäksi arkiharjoittelun myötä mindfulness ja muut taidot alkavat ruokkimaan itse itseään. Vähän kuin positiivinen lumipallo lähtisi vierimään mäkeä alas.
Mitä aikaisemmin sen aloitat, sitä nopeammin suhtautumisesti omaan mieleesi muuttuu ja opit käsittelemään sitä arjen tilanteissa yhä taidokkaammin. Elämä on yllättävän erilaista tämän jälkeen.
Sen takia suosittelen aloittamaan aiheeseen tutustumisen nyt kuin sitten joskus myöhemmin.