Jos haluat saavuttaa tavoitteesi ja päästä huippusuorituksiin tai muodostaa uusia hyvinvointia edistäviä rutiineita, tarvitset sekä fyysistä että henkistä harjoittelua. Mentaaliharjoittelun tärkeys jää usein varjoon, mutta sen voimaa ei pidä aliarvioida. Psyykkisten taitojen ja vahvuuden kehittämiseen keskittyvät niin huippu-urheilijat kuin urallaan menestyvät ihmiset. Olipa ala mikä tahansa, maailman huiput panostavat henkisen vahvuuden harjoittamiseen.
Psyykkiset taidot ovat vahvasti sidoksissa hyvinvointiin ja menestymiseen elämässä. Psyykkisiin taitoihin kuuluu muun muassa asenne, paineensietokyky, motivaatio ja itseluottamus. Mielen hallinta auttaa parantamaan suorituskykyä kehittämällä itseluottamusta ja positiivista ajattelutapaa. Psyykkisten taitojen harjoitteluun kuuluu muun muassa mielikuvaharjoittelu, positiivinen itsepuhe ja visualisointi. Psyykkisestä harjoittelusta, eli mentaaliharjoittelusta voi kuitenkin hyötyä kuka tahansa. Sinun ei tarvitse olla minkään alan huippuosaaja käyttääksesi mentaaliharjoittelun tekniikoita saavuttaaksesi tavoitteesi elämän eri osa-alueilla. Miten sitten henkistä kanttia voi kasvattaa?
Mentaaliharjoittelu ja sen tärkeys
Jos ajatellaan optimaalista urheilusuoritusta, ja siihen vaikuttavia tekijöitä, monelle tulee mieleen fyysinen harjoittelu, ravinto, lepo ja uni, mutta kuinka moni kiinnittää huomiota mielen voimaan? Keho ja mieli toimivat aina yhdessä. Urheilijat ja muiden alojen huippumenestyjät ovat jo vuosikausia keskittyneet fyysisen suorituskyvyn ohella myös mentaaliseen harjoitteluun kehittääkseen paineensietokykyä ja sinnikkyyttä, joita vaaditaan menestymiseen. Kilpailutilanne on urheilijalle aina stressaava, ja asenne kilpailutilanteessa vaikuttaa fyysiseen suoriutumiseen. Mentaalisilla taidoilla on ratkaiseva merkitys siinä, kuka voittaa, ja kuka joutuu nielemään tappion. Tavallinen tallaaja voi hyödyntää mentaaliharjoittelua muun muassa fyysisen suorituksen parantamisessa kuntosalilla. Tutkimusten mukaan mentaaliharjoittelu yhdistettynä kuntoiluun voi jopa kaksinkertaistaa kehittymistahdin.
Mielikuvaharjoittelun voima
Yleisesti käytetty henkisen harjoittelun tekniikka on mielikuvaharjoittelu eli visualisointi. Mielikuvaharjoittelua voi hyödyntää tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. Mielikuvaharjoittelu perustuu peilisoluteoriaan. Sen mukaan aivot peilaavat tapahtumia, joita ihminen havainnoi tai kuvittelee. Kun ajattelet tai kuvittelet jotakin tiettyä tekemistä tai prosessia, se toimii ikään kuin harjoitteena. Kun kuvittelet tekeväsi jotain, aktivoit aivoissa samoja hermoverkkoja, joita käytät asiaa tehdessäsi. Tärkeintä mielikuvaharjoittelussa on keskittyminen, mikä vaatii, että sille ottaa aikaa rauhallisessa ympäristössä. Mielikuvaharjoittelun tarkoitus on elää tuleva tilanne mielessä mahdollisimman aidosti kaikkia aisteja käyttäen.
Mielikuvaharjoittelusta voi saada apua esimerkiksi stressaaviin työsuorituksiin, ja sen avulla voi parantaa motivaatiota ja keskittymistä. Jos edessäsi on tärkeä asiakasneuvottelu, voit kuvitella mielessäsi, että olet tilanteessa asiantunteva, rento ja itsevarma. Voit kuvitella tapaamisen ilmapiirin olevan innostava ja positiivinen. Mielikuvaharjoittelun avulla voit vahvistaa osaamistasi ja itsetuntoasi, jotta olet varmempi oikeassa tilanteessa, sillä olet jo mielessäsi käynyt tilanteen läpi onnistuneesti. Pitkäjänteinen mielikuvaharjoittelu voi parantaa itseluottamusta ja uskoa siihen, että osaa ja pärjää.
Mielen virkeys
Mieli ei jaksa loputtomiin, mentaaliharjoittelu on raskasta, ja siksi mielen pitää antaa välillä levätä. Mielen vireydestä voi pitää huolta myös viettämällä aikaa itselle mieluisten asioiden parissa. Esimerkiksi joko lauta- tai konsolipelien pelaaminen voi olla mielen harjoitus, kunhan keskittyy oikeisiin seikkoihin.
Jos mieli tuntuu levottomalta, ja henkisiin harjoituksiin keskittyminen on vaikeaa, apua voi saada meditaatioharjoituksesta. Meditoiminen auttaa kirkastamaan ajatuksia, jolloin omat toiveet ja tavoitteet selkiytyvät. Myös erilaiset rentoutumisharjoitukset voivat olla yksi psyykkisen harjoittelun muoto, sillä rentoutusharjoitukset voivat auttaa sekä keskittymisessä että stressin- ja vireystilan säätelyssä. Rentoutusharjoituksiin voi myös yhdistää mielikuvaharjoittelua ja itsensä tsemppaamista.
Positiivinen itsepuhe
Jokaisen ihmisen pään sisällä on jatkuva ajatusten virta. Ajatukset ovat sisäistä puhetta, jota kerromme itsellemme. Ensimmäinen askel ajatusten muuttamisessa on tulla tietoiseksi niistä, sillä ajatuksilla on valtava merkitys siihen, kuinka toimimme ja kuinka voimme. Oman elämän kannalta on todella tärkeää oppia hallitsemaan omia ajatuksia, ja sitä kuinka puhut itsellesi. Kuvittele huippu-urheilija, joka toistaa itselleen ennen ottelua “En usko, että minä voin voittaa.”. Luuletko, että urheilija vie voittopokaalin kotiin? Jos puhut itsestäsi ja osaamisestasi jatkuvasti kielteisesti, lannistaa se sinua jo etukäteen. Jos taas puhut itsellesi myönteisesti ja kannustavasti, mahdollisuutesi onnistua ovat paljon paremmat. Itsensä tsemppaaminen on avainasemassa onnistuneisiin suorituksiin.
Henkinen vahvuus ratkaisee
Henkinen sitkeys tarkoittaa sitä, että ei anna periksi, vaikka tulisi takkiin ja vaikeuksien voittaminen tuntuisi lähes mahdottomalta. Juontaja Oprah Winfrey on kertonut menestyksensä “salaisuudeksi” mielen voiman, oikean asenteen ja sen ettei anna periksi:
”Vaikeakin tilanne on mahdollista kääntää omaksi eduksi.”
Yksi maailman menestyneimmistä liikemiehistä, Elon Musk, on toinen esimerkki henkisestä sitkeydestä, jonka kultivoiminen on johtanut vaikuttaviin saavutuksiin.
Mentaaliharjoittelu ei ole vain urheilijoille tai bisnesmaailman huippumenestyjille, vaan kuka tahansa voi ottaa mentaaliharjoittelun osaksi omaa elämää ja hyödyntää sitä elämän eri osa-alueilla. Toki mielen voima yksin ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen. Jos haluat juosta maratonin, tarvitsee sinun panostaa tietenkin itse fyysiseen harjoitteluun. Jos haluat perustaa oman yrityksen, pelkkä mielikuvaharjoittelu ei riitä, vaan sinun pitää jaksaa työskennellä käytännössä sen eteen. Fyysisten ponnisteluiden tärkeyttä ei pidä vähätellä, mutta psyykkinen treenaaminen on kuitenkin puolet koko pelistä. Ilman sinnikästä asennetta, motivaatiota ja itseluottamusta tavoitteet jäävät usein haaveeksi.
Valmistaudu menestykseen.