Moro! On se aika vuodesta, kun alkaa postiluukuista tipahtelemaan pääsykoekutsuja erilaisiin oppilaitoksiin. Siispä aloin miettimään, että miltä se mun oma tulevaisuus oikein näyttää. Mietitään nyt tässä ”Tulevaisuuden suunnitelmia, osa 1”:ssä miltä näyttää mun kouluttautumissuunnitelmat. Vähän menneisyydestä juttua: Menin siis yläasteen jälkeen lukioon, koska en keksinyt itselleni sopivaa alaa ammattikoulun puolelta. Lukiosta selviydyin mielestäni keskiverrosti, päättötodistuksen keskiarvo oli jotain 8,3 luokkaa, keskiarvo oli siis ihan hyvä. Mutta keskiarvollahan ei tee mitään, jos et kirjoita hyviä kirjoitustuloksia, sitähän mä en tehnyt. Mun kirjotustulokset pyöri A-C arvosanojen välissä, en kirjoittanut parempaa arvosanaa kuin C… Eli kirjoitukset meni erittäin huonosti, ei mulla ollut minkäälaista motivaatiota lukea niihin ja koko lukioaikakin meni oikeastaan vain hengaillessa. Lukio oli aivan läpihuuto juttu, ei siihen tarvinnut panostaa, jos aikoi vaan päästä sen läpi. Oon ihan sitä mieltä, että lukiossa ois pitäny enemmän käydä asiaa siitä miten tärkeä se on jatkoa ajatellen, eihän mulla ollu mitää käsitystä. Ja näin myöhemmällä iällä mietin, etten tee lukiolla yhtään mitään, olisi oikeastaan ollut parempi kun olisin käynyt ihan minkä tahansa ammattikoulun alan siihen lukion tilalle. Mutta ehkäpä se lukio näin yleissivistävästi oli ihan jees juttu… Lukion tosiaan läpäisin. Lukioaikoihin olin innostunut kuntosaliharrastuksesta ja lukioaikoina vahvistui käsitys, että tulevaisuudessa haluaisin toimia ihmisten ja liikunnan parissa. Pyörittelin aloja mielessäni, mitkä olisi mulle sopivia. Kiinnostaviksi aloiksi valikoitui Fysioterapia ja Liikunnanohjaus. Liikunnan opettajan koulutuksesta en ollut kiinnostunut, koska en jostain syystä innostunut ”opettaja” tittelistä.
Koulutus
Tulevaisuuden Suunnitelmia Osa 1, Lukio
Moro! On se aika vuodesta, kun alkaa postiluukuista tipahtelemaan pääsykoekutsuja erilaisiin oppilaitoksiin. Siispä aloin miettimään, että miltä se mun oma tulevaisuus oikein näyttää. Mietitään nyt tässä ”Tulevaisuuden suunnitelmia, osa 1”:ssä miltä näyttää mun kouluttautumissuunnitelmat. Vähän menneisyydestä juttua: Menin siis yläasteen jälkeen lukioon, koska en keksinyt itselleni sopivaa alaa ammattikoulun puolelta. Lukiosta selviydyin mielestäni keskiverrosti, päättötodistuksen keskiarvo oli jotain 8,3 luokkaa, keskiarvo oli siis ihan hyvä. Mutta keskiarvollahan ei tee mitään, jos et kirjoita hyviä kirjoitustuloksia, sitähän mä en tehnyt. Mun kirjotustulokset pyöri A-C arvosanojen välissä, en kirjoittanut parempaa arvosanaa kuin C… Eli kirjoitukset meni erittäin huonosti, ei mulla ollut minkäälaista motivaatiota lukea niihin ja koko lukioaikakin meni oikeastaan vain hengaillessa. Lukio oli aivan läpihuuto juttu, ei siihen tarvinnut panostaa, jos aikoi vaan päästä sen läpi. Oon ihan sitä mieltä, että lukiossa ois pitäny enemmän käydä asiaa siitä miten tärkeä se on jatkoa ajatellen, eihän mulla ollu mitää käsitystä. Ja näin myöhemmällä iällä mietin, etten tee lukiolla yhtään mitään, olisi oikeastaan ollut parempi kun olisin käynyt ihan minkä tahansa ammattikoulun alan siihen lukion tilalle. Mutta ehkäpä se lukio näin yleissivistävästi oli ihan jees juttu… Lukion tosiaan läpäisin. Lukioaikoihin olin innostunut kuntosaliharrastuksesta ja lukioaikoina vahvistui käsitys, että tulevaisuudessa haluaisin toimia ihmisten ja liikunnan parissa. Pyörittelin aloja mielessäni, mitkä olisi mulle sopivia. Kiinnostaviksi aloiksi valikoitui Fysioterapia ja Liikunnanohjaus. Liikunnan opettajan koulutuksesta en ollut kiinnostunut, koska en jostain syystä innostunut ”opettaja” tittelistä.