Työmoraali


Työmoraali on asia, mikä on herättänyt mussa paljon ajatuksia lähiaikoina varrella. En nyt viittaa tulevissa ajatuksissani pelkästään viimeisimpään kesätyöpaikkaani. Vaan kaikkiin niihin töihin mitä olen tehnyt ja koulutuksiin mitä olen käynyt tän lyhyen elämäni aikana…

Missä työmoraali

Monesti olen työssäkäyville ihmisille heittänyt seuraavan kysymyksen: ”Kuinka kauan olet ollut täällä töissä?” Todella usein mulle on vastattu tällä tavalla: ”Liian kauan.”  Tästähän mulla herää uusi kysymys: ”Kauanko sitten olet ollut täällä töissä?” Vastaus saattaa jotain tälläistä: ”Yli kaksikymmentä vuotta…”  Ymmärrän sen, jos kysyn tuollaista harjoittelijalta, joka on kyseisessä työssä käynyt pari kuukautta ja hän ei pidä paikasta yhtään. Mutta, että yli kaksikymmentä vuotta?! Mikä vastaus on ”Liian kauan.”? Mikä saa ihmisen jatkamaan työtä niin pitkään, jos ei ilmeisesti siitä edes pidä, ainakaan enää? Onko se perhe, raha vai inhimillisesti pelko? Kaikkialla työtään ei voi valita. Suomi ei kuitenkaan ole sellainen maa. Täällä on vapaus valita. Kun kuulen vastauksen ”Liian kauan.” se särähtää korvissani todella todella pahasti. Olisiko kenties aika muuttaa jotain? Vaihda alaa tai rakenna jollain tavalla asiat uusiksi. Jos ja kun joku menee töihin päivä päivältä, vuosi vuoden jälkeen, joista ei edes pidä. Niin kuinka paljon se oikeasti voi syödä ihmistä? Itse en edes voi käsittää asiaa… Työmoraali

Kokeile jotain muuta

Aina on mahdollisuus kokeilla jotain uutta tai tehdä suunnanmuutos. Olit sitten minkä ikäinen tahansa tai missä tilanteessa tahansa. Niin minä ainakin uskon ja haluan jatkossakin uskoa siihen, että jos jotain asiaa haluaa tarpeeksi ja tekee kovasti töitä sen saavuttamiseksi niin se aivan varmasti on saavutettavissa. Raha on tullut monelle liian tärkeäksi. Aamulla herätään töitä varten aikaisin ja vituttaa jo valmiiksi, koska pitää mennä töihin… Töissä pitäisi olla kahdeksan tuntia ja joka ainoa minuutti menee helvetin hitaasti. Ainoa asia mitä odotetaan on se, että kumpa vain työpäivä jo loppuisi. Tässä tapauksessa vuorokaudesta olit 9-10 tuntia onneton töiden takia (koska aamulla valmistauduit vitutuksen aikana töitä varten ja menit sitten kahdeksaksi tunniksi töihin). Tälläisiä tapauksia näkee aivan joka alalla, on lääkäreitä, opettajia, toimitusjohtajia ja kaupan kassoja. On todella ikävää nähdä ihmisiä, jotka vaikuttavat ulkoapäin sellaisilta, että elämänilo on kadonnut vuosia sitten. Jos olet 10 tuntia päivästä onneton, niin kyllä se varmasti aika äkkiä ihmisestä raunion tekee. En tulisi kyseisessä tilanteessa toimeen itseni kanssa. Olisi pakko kehittää asiaan joku ratkaisu ja niitä on tasan kaksi: 1. Etsit uuden kipinän nykyiseen työhösi. Miksi alunperin lähdit tälle taipaleelle? Antaako se sinulle vielä ne asiat kuin silloin alussa? Ja jos vastaus on ei, miksei? Etsi kipinä ja muuta ajatusmaailmaasi. 2. Ota itseäsi niskasta kiinni ja lähde kehittämään jotain uutta. Vaihda maisemaa, vaihda työtä, kouluttaudu uudestaan, perusta firma, tee mitä sinun täytyy.
Kuka haluaa olla onneton työn takia?
 
-Aaro
0 0 vote
Article Rating

guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
0
Kerro mitä ajattelet.x
()
x