Kun mieli ei jätä rauhaan


Mitä tehdä…?

Tehdäkkö sama kuin viime syksynä ja ottaisiko reilut kymmenen kiloa lisää painoa? 100 kg:n haamuraja ja miehen mitta ei olisi enää edes kaukana. Toisaalta onko tässä ylipäänsä mikään kiire..?
 
Sata kiloa olisi oikeastaan aika helppo rikkoa. Eihän sitä loppujen lopuksi tarvitse kuin syödä. Olisihan se hienoa. Taidan kuitenkin malttaa mieleni. En kaipaa rasvaista vararengasta vyötäröni ympärille. Vaikka talvi onkin tulossa ja se lämmittäisi mukavasti. Eiväthän ihmiset edes näe vaatteiden läpi, joten toisaalta mitä se haittaisi?
Viime syksynä paino nousi noin 500 grammaa joka viikko. Ääh… En viitsisi lähteä siihen rumbaan uudestaan, en nyt. Tottakai tarkoitus on saada enemmän lihaa luiden ympärille, mutta ei läskin muodossa. Ei todellakaan. 
 
Viimeisen kuukauden ajan olen hivutellut eteenpäin pienillä plussa kaloreilla. Paino nousee hitaasti, mutta varmasti. Kaikki ruoat kulkevat vaa’an kautta ja kaikki ruokailut ja ruokailujen ravintoaineet kirjoitan ylös ruokapäiväkirjaan. Tiedän meneväni oikeaan suuntaan. Mulla on hyvä olo ja tää homma tuntuu toimivan.

Tuuliviiri pyörii

Peilin ohi kulkiessa pienuuskompleksi iskee. Mikään ei riitä ja aina pitäisi takoa lisää lihasta, mutta tiedän ettei tämä systeemi välttämättä ole se kaikkein paras ja nopein. Peilit pitäisi kieltää lailla. Myös vaaka. Eilen mieli oli sietä mieltä, että nyt pitäisi alkaa syömään ja paljon. 100 kg kutsuu! Tänään se on taas sitä mieltä, ettei tässä mikään kiire ole. Maltahan nyt… Jokapäiväistä ajatusten vuoristorataa. En oikeasti osaa päättää, mitä hittoa teen?! Olisi mahtavaa, kun tässä selän takana olisi välillä joku näyttämässä suuntaa: ”Mene tuonne, tee sitä, tee tätä.” Sävelet olisivat selvät tätä peliä varten. Tässä kuljen kuitenkin sitä yksinäistä tietä ja päätös pitäisi saada aikaiseki… Sen tiedän, että on vain yksi suunta ja se eteenpäin kohti isompia lihoja. Valitsenko reitin A: Tämä reitti on nopeampi. Mutkat oiotaan suoriksi ja asioista tehdään yksinkertaisempia. Rasva ei ole vihollinen ja se ei ole niin justiinsa mitä sitä syö. Valitsenko reitin B: Tämä reitti on huomattavasti hitaampi. Maltti on valttia, mutkia ja ylämäkiä on paljon. Suunnitelmista pidetään tarkasti kiinni. Ravintoaineet kirjataan ylös ja seuraillaan, mitä kroppa sanoo mihinkin asiaan.
Itsetutkiskelun paikka.
 
-Aaro
tuuliviiri
 
0 0 votes
Article Rating

guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Anonyymi
Anonyymi
6 vuotta sitten

Kiitti vastauksesta 🙂
Joo kropan yläosa on aiheena, lihakset ja niiden muodot plus luut.
Elikkä tentti on tyyliin "paperilla piirros kehosta ja nimeä nämä"?

Koitetaan vaan siis lukea ja lukea 🙂

-Nina

Aaro Huttunen
6 vuotta sitten

Moikka Nina! 🙂 Ensinnäkin kiitos todella paljon! Aivan mahtavaa, että löydät motivaatiota näistä mun jutuista. Kysymykseen: Elikkäs teillä on tulossa ilmeisesti anatomian tentti. Aiheena lihakset ja niiden lähtö- ja kiinnityskohdat? Ensimmäiset tentithän ne ovat juuri ne pahimmat, kun ei tiedä mitä odottaa. Ja tosiaan aivan uudet asiat kyseessä, lihakset latinaksi ja suomeksi. Pänttäämiseksihän niiden lukeminen menee, ei auta mikään muu loppujen lopuksi. Noi asiat on vaa pakko osata, että pystyy tuossa ammatissa toimimaan. Kun kerran ensimmäinen tentti on kyseessä niin uskon lihaksia kysyttyvän tosi pääpiirteittäin. Eli kaikkein isoimmat lihakset kannattaa painaa mieleen (en tiedä tuleeko teille koko kroppa siihen tai… Lue lisää...

Anonyymi
Anonyymi
6 vuotta sitten

Moikka!

Ekaks täytyy sanoa että sulla on tosi inspiroiva ja motivoiva blogi, tämän ansiosta on munkin salilla käyminen nykyisin huomattavasti tehokkaampaa 🙂

Sitten kyssäriin, opiskelen myöskin hierojaksi parhaillaan ja eka tentti lähestyy kuukauden päästä ja onhan noissa kouluissa paljon eroa mutta osaatko silti antaa jotain vinkkiä mitä mahdollisesti eteen tulee ekassa tentissä? Tuntuu kun tenttialue on niin laaja ja koe silti vain tunnin niin oletettavasti eniten kannattaisi perehtyä lihasten sijaintiin ja niiden lähtö-ja kiinnityskohtiin vai..?

Kiitos 🙂
– Nina

0
Kerro mitä ajattelet.x