Päiväunet


Lähiaikoina oon kuullu monen tutun ja tuntemattoman suusta kuinka ihanaa on nukkua päiväunia… Se herättää mussa paljon ihmetystä ja halusinkin kerätä ajatuksiani aiheesta. 
 
Tänään kaupan kassalla tuli myyjän kanssa puheeksi mun työajat ja nukkuma-ajat. Elikkä oon painanu 5:00-13:00 työpäivää koko kesän. Työpäivinä nukun sen 5-6 tuntia (joka ei välttämättä ole riittävästi): 
 
-Myyjä sanoi: ”Aamuvuorot ovat parhaita, päivä menee nopeasti ja pääsee päiväunille!”. 
 
-Kerroin hänelle etten ikinä, en ikinä, nuku päiväunia. 
 
-Myyjä siihen: ”Miten sitten jaksat tuollaisia vuoroja?”.
 
-Vastasin vain: ”Erittäin hyvin.”  
Tää meidän välinen pieni keskustelu herätti mussa sen verran mielenkiintoa, että aloin sitä miettimään enemmänkin. Vai päiväunet… En oo koskaan sellaisia nukkunut. Miksi olisin? Eikö yöt ole nukkumista varten, niin ainakin itse olen aina ajatellut. Vaikka nukkuisin kolmena yönä peräkkäin vain muutaman tunnin, ei mulla silti tulis mieleenkään mennä nukkumaan päivällä. Silloin on parempaakin tekemistä! Kuvittelen, että nukkuessa elämä menee ikään kuin hukkaan ja menetän jotain sinä aikana, kun nukun, vaikka eläminenhän edellyttää myös sitä nukkumista.

Päiväunet… Pääsee nukkumaan… Päivän parasta aikaa!

 
Parasta? Parasta?! Siis sehän on huonointa aikaa!
Nukut elämäs ohi. Elämä tapahtuu sillä välin, kun oot hereillä, valveilla, etkä unimaailmassa. 
päiväunia

En nuku päiväunia

Omalla kohdalla lyhyet unet (yöunet) aiheuttaa vain sen, että lamaannun, en saa itseäni käyntiin, enkä liikkeelle. En saa mitään aikaan. Tulee turhautunut olo… Mitä kauemmin valvon (normaali vuorokausirytmi), sitä enemmän saan asioita tehtyä ja sitä tehokkaampi olen. Ja sitä tyytyväisempi myös itseeni voin olla. Mikäli käyttäisin keskellä päivää tunnin tai kaksi johonkin päiväuniin niin se ois päivä aika pitkälti taputeltu sitten siinä. Ensin unta etsitään kuuden lampaan kanssa parikymmentä minuuttia ja sen jälkeen nukut tunnin, jonka jälkee keräilet itteäs sieltä sängyn pohjalta toisen tunnin… Come on! 

Oon sitä mieltä, että vuorokaudessa on muutenkin liian vähän tunteja. Eikä niitä vähäisiä tunteja tosiaankaan viitsisi nukkumiseen käyttää, kun ilman untakin energiaa riittää vielä tässä iässä. Katellaan sitten kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päästä alkaako päiväunet kiinnostamaan… 
 
Hei, tässä vaan mun mielipide päiväunista! 
Jos ja kun olet eri mieltä asiasta, kerro siitä:
 
Miksi nukut päiväunia?
Mikä on sopiva pituus päiväunille?
Millainen olo niiden jälkeen on? 
 
Haluaisin oikeasti kuulla, onko niistä hyötyä ja onko ne nokoset niin ihana ottaa kuin väitetään.
 
Peace! Päiväunet ei oo mua varten.
  -Aaro
 
0 0 votes
Article Rating

guest

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
0
Kommentoix